Valkeat poutapilvet. 

Siitäpä onkin vierähtänyt aikaa, kun viimeiksi istuin täällä parvella naputtelemassa.
Jospa aloittaisin kerronnan, niin kuin savolainen vitsinsä, elikkä NO.

Tässä sitä nyt vaan naputellaan, puolen vuoden syöpähoidot takana ja olo on kun viiskytluvun alun volkkarin romulla, joka odottaa entisöintiä. Sataa metriä ei pysty huilaamatta kävelemään, minä, jonka ennätys satasen sileällä on 11,7, minä, joka olen juossut monta coopertestiä ja kaapissa on kaupungin mestaruus pokaaleja. Mutta niin se vaan löytyy joka hevoselle kuski aikanaan. Minulle se oli viimeistään multippelli myelooma niminen hirviö.

Mutta mitäpä me näistä, keskitytään olennaiseen.
Tänään kävin kuitenkin jo ihan itse katiskoilla ja sainkin sieltä kelpo hauen. Sitä tuossa laiturilla putsaillessani rupesin välillä huilaamaan selälleni laiturin penkille. Ja kuuntelemaan silmät kiinni ympäristön ääniä. Siinä pikkukalat läiskivät, kun joku hauen tuppi, tai isompi ahven tavoitteli niitä kitaansa. Henki oli pelissä siis sielläkin. Pihan peippo oli selvästi huolissaan, sillä Miisi pötkötteli jonkun pensaan varjossa. Monta laululintua on vielä äänessä ja Keurulasta kuului ruohonleikkurin ääni. Pääskysten niin kesäinen lurittelu ja syöksyily pihassa tuntui niin kesälle. Yhtään hyttystä ei häirinnyt toimiani, lämmin kesätuuli vaan suhisi korvissa ja aurinko lämmitti valkeata kaljuani ja muutenkin.
Silmät avattuani huomasin heti joitain valketa poutapilviä, jotka tuntuivat ja näyttivät niin kesäiselle, että minulle tuli, ihme kyllä hetkellinen hyvä olo.  Ei kesässä näytä mikään muuttuneen, onneksi, vaikka  siitä nauttijan olotilat vaihteleekin.

Siitä sitten haukifileet astiassa, mökkiin kävellessä tulikin Miisikissi vastaan, puskehti jaloissani vähän ja katsoi vaativasti kala-astiaani. Leikkasin siitä sitten hänen tarkasteltavakseen palan haukea.  Tarkkaan syynättyään huomasi tuotteen varsin kelvolliseksi, pisteli sen poskeensa ja ottipa vielä kaksi palaa lisääkin ja vetäytyi sitten takaisin sireenipensaan varjoon mietiskelemään.
Sellaisia ne on kissit, ei sen kummenmin kiitellyt, mutta hyväksyi palvelijansa tarjouksen.

Nyt on kesä parhaimmillaaanja mulla käsi väsyy. Nautitaan mitä luonto meille tarjoaa, niin myös minä yritän tehdä, sillä kesämuistoilla jaksaa taas tulevat ajat helpommin.
Palaan taas asiaan kun jaksan nousta tänne parvelle     😍