Ton, ton, ton, ton !

Pierettääkö ? Sanoi tämänaamuinen juontaja aamuteeveessä, kädessään kroisantti ja hillosilmäpulla ?

On mielenkiintoista ja välillä huvittavaakin seurata meidän nykyihmisten taistelua kaikenlaisten tontonien kanssa. Tarkoitan tätä jokapäiväistä sekamelskaa siitä, mitä saisimme syödä ja mitä emme.
Ja kuka on gluteeniton, kuka laktoositon, rasvaton, maidoton, kalaton, hiilihydraatiton, pähkinätön ja joku vielä munaton. No niitä on kyllä paljon, niitä munattomia, eikähän se ruuaksikaan tunnu sopivan läheskään kaikille. Minulle on tullut viimeaikoina vasta selväksi, ettei vihreätkään sovi ihmiselle. Kaalit, salaatti ja kaikenlainen rehu ei sovi ihmisille, pierettää siinä kuin rasvat, sokerit ja maidotkin, ne kaikki yli kahdeksankymmentä eri maitovaihtoehtoa, jotka kuulema löytyvät hyvin varustetun elintarvikekaupan hyllyltä. Viimeiksi kyllä eräässä julkaisussa lytättiin rasvaton maito, eli kurri, vähintäänkin kuusnolla ihmiselle kelpaamattomaksi ravinnoksi. Siinä ei ole mitään, paitsi sinertävän valkoinen väri.
No mikäs meille sitten sopii ?  Sopii sitä ainakin kysyä.  Minkälaiselle ravinnolle ihmispolon suolisto ja ruuansulatus on sitten tarkoitettu ?  Siinä se nähdään, minä luulen, että meille ei sovi loppupeleissä kun tulella kypsytetty riista, keitetty kala ja juomaksi vesi. Tätähän se on ravintomme ollut alunperinkin, miten kauan liekään, miljoonia vuosia ? Tämmöisille eväille ruuansulatuksemme on kehittynyt ja taitaa olla sitä vieläkin. Veikkaan, ettei juurikaan pieretä kun kiehauttaa kattilallisen ahvenia, tai paistelee niitä tulen loimussa ja hörppää kauhallisen vettä jälkeen.  Ja mikäs siinä jos pierettää vielä sittenkin ? Hurauttelee vaan reilusti ja taputtaa sitten vieruskaveria olalle - eläpä välitä, sattuu se joskus mullekin. Sillähän siitä pääsee. Tuntuu tuo joskus pierettävän hevostakin ja lehmää, vaikka pelkkää äpärikköä, tai kuivaa heinää söisivät. Lienee kaasunmuodostus suolistossa luonnollisimpia ominaisuuksiamme, niin elukoilla kuin ihmisilläkin. Ihminen on vaan ainut, joka vaivautuu siitä, kun sitä pitäisi päästellä, mutta ei ilkiä, jos joku sattuu kuulemaan.

Mutta ajatelkaapa nykyihmisen syömisiä. Se ostaa Mäkistä mättöä, valmiseineksiä, kaiken maailman prosessoituja elintarvikkeita. Broileria, lohta, lihaa siihen kauheaan keltaiseen liejuun upotettuna, jota marinaadiksi kutsutaan. Niihin on käytetty kaikkia niitä kolmeasataa kolmeakymmentä neljää sallittua E - lisäainetta, jotka muka tutkitusti ovat terveellisiä ja haitattomia ihmiselle. Voe äet armas, sanon minä !
Jo on kumma jos ei ala suolistossa kuplia, perse vorvottaa ja maksa valittaa.  Ei oikein mitään ruokaa, eikä raaka-ainetta voi enää saada, jossa ei olisi jotain myrkkyä, lannoitetta, E,tä tahi antibioottia.
Ja oletteko panneet merkille kanssaihmistenne terveydentilaa ?  Eikö olekin tuttavapiirissänne useita, joilla on todettu jos jonkinlaista syöpää ja vaikka mitä tautia ja oiretta. Ja vielä nuorissa ja suhteellisen nuorissa ihmisissä.
Se se on niin, että nämä lisäaineet, rehut, lannoitteet ja muut myrkyt, joita nykyaikana käytetään elintarvikkeissa ja ruuantuotannossa, eivät sovi meidän ihmisten terveelliseen ravintoon, ne ovat myrkkyjä meidän keholle ja terveydelle, ne ovat täysin luonnonnottomia meidän ruuansulatukselle ja suolistolle. Ei meidän suolisto ole millään voinut sopeutua tässä muutamassa kymmenessä vuodessa, joina näitä myrkkyjä on alettu käyttää tolkuttomasti ravinnossamme, kun se ei ole sopeutunut, puhtaaseen viljaan, maitoon ja salaatteihinkaan tuhansien ja kymmenien tuhansien vuosien saatossa.
Mutta, maailma kehittyy huimaa vauhtia, elintaso nousee, kulutuksen ja bruttokansantuotteen on noustava entistä kiivaammin keinoja kaihtamatta. Ja yksi suurin kehittyjä on elintarviketeollisuus ja kauppa. Mikään ei saa rajoittaa kaupan kasvua. Kukaan varteenotettava auktoriteetti ei yksinkertaisesti uskalla julkisuudessa sanoa, että älkää syökö tätä paskaa mitä kaupan hyllyt pursuvat, te sairastutte syöpiin, kidutte ja kuolette ennen aikojaan, vaikka jokainen ajattelemaan pystyvä ihminen huomaa tämän kehityksen seuraukset. Ei tätä mikään voi pysäyttää, valitettavasti.
Ajatelkaapa jos vaikka Sauli Niinistö( pidän häntä varteenotettavana auktoriteettinä virkansa puolesta ), pitäisi jonain juhlapyhänä televisiopuheen.  -  kuulkaapa nyt arvoisat kansalaiset. Nyt on niin, että näitä teollisuuden tekemiä ja kauppiaiden myymiä eineksiä ja makkaroita ei kyllä kannata ostaa kenenkään, ne ovat valitettavasti myrkkyä meidän terveydelle.
Mitähän siitä seuraisi ?  Olisiko Sale kauan pressana ?  Köysiin pantaisiin ja toimitettaisiin hourulaan, vaikka oikeassa oli.
Sitähän meille on tolkutettu ja ammoisia aikoja -  kenenkään elinkeinon harjoittamista ei saa millään tavoin rajoittaa, eikä edes asettaa kyseenalaiseksi, vaikka siinä ihmishenkiä menisi, tai koko maapallo tuhoutuisi. Onhan tämä nähty jo niin monissa tapauksissa ( Terrafame, esim. )  Mutta hys, hys, pysykäämme asiassa.

Niin, siis ihmisen ruuansulatuskin näyttäisi olevan vielä vähintäänkin kivikautisen ihmisen tasolla. Ei se niin vaan opi  muutamassa sadassa, tai tuhannessakaan vuodessa mitään uusia metkuja, se kapinoi, sairastuu, on pakko käyttää vaikka minkälaisia tontonieta, eikä sittenkään ole hyvä. Mutta mikäs siinä, näillä mennään.  Koetetaan nyt edes omaksi hyväksi mieleksemme pyyttä järvestä kaloja, se on kuitenkin ´muistettava, että petokalaa saa syödä vain kerran viikossa, sillä niissä on niin paljon ympäristömykkyjä. Ja viettäkäämme laatuaikaa puutarhassamme, viljellään porkkanoita ja perunoita, keräillään sieniä ja marjoja, pierettivätpähän ne sitten tahi eivät, tulee meille ainakin parempi mieli, että nyt ne ovat puhtaampia ja parempia syötäväksi.  Mutta eipä paistella niitä voissa, lisätä sokeria ja hörpitä päälle maitoa, sillä silloin ollaan jo mukavuusalueemme ulkopuolella, vatsa alkaa oireilla.
 ( aika mukava sana muuten tuo - mukavuusalue, melkein yhtä mukava, kun se laatuaika )   😉