lauantai 2. joulukuuta 2017

Numerosauna.

" yleisessä saunassa, miestenpuolella "

Minä olen onnekseni sitä ikäpolvea, jotka ovat saaneet kokea Kuopiolaisten yleisten saunojen  olemassaolon. Niitä yleisiä saunoja oli vielä 60 - luvulla ja 70 - luvun alussakin Kuopiossa useita. Puutalokulttuuri oli vielä kukoistuksessaan, eikä niissä  ( Pikku Pietarin ) kortteleisa ollut saunoja tahi suihkuja. Ei edes kaikissa kerrostaloissa ollut saunaa, niinpä nämä yleiset saunat olivat silloin ainut keino kaupunkilaisen saunoa ja puhdistautua.
Haapaniemellä, Haapaniemenkadun alkupäässä on ns. Lokomon talo, josa oli myös yleinen sauna, osastot tietenkin erikseen miehille ja naisille. Mutta oli myös niinsanottu numerosauna, josta saattoi perhe tilata oman saunavuoron, vain omalle perheelle. Saunottajat hoitelivat yleisellä puolella selänpesun ja vaikka kokopesun, asiakkaan niin halutessa.
Veikko Lavi ( Vepa ), on tehnyt nielestäni erittäin hyvän aiheeseen sopivan laulun " yleisessä saunassa "  Siinä kuvataan niin hyvin näiden ihmispesuloiden tunnelmaa, kuin vain näissä saunoissa kylpenyt voi asian sanoiksi pukea. Saunat olivat oikeastaan terapiaryhmiä, sielun ja kehon hoitoloita, joihin tavalliset kansalaiset, työmiehet ja naiset yleensä lauantai-iltana töistä päästyään kokoontuivat.
Luukulla kerättiin varsin kohtuullinen pääsymaksu ja myytiin limppaa ja pilsua saunajuomaksi. Kaikilla oli tullessaan kassi mukana, jossa oli puhtat vaihtovaatteet, pyyhe ja vastan pösylä. Ja tottakai siellä alimmaisena, kun oikein tarkkaan kopeloi, löytyi myöskin se puteli, jolla saatiin huuhdeltua sielusta ja mielestä loputkin viikon raskaan työn vaivat ja mieltä painavat asiat. Puheensorina alkoi luistaa paremmin ensimäisten löylyjen jälkeen, kun tultiin vilvoittelemaan pukuhuoneen puolelle. Kassiinpohjaa kopaistaessa yleensä pää käännettiin sinne pukukopin suojaan, ikään kuin salaa otetiin huikkaa, ähkettiin ja puhkettiin hyvien löylyjen jälkeen. Siinä sitten muutamien löylyjen jälkeen se pullo alkoi jo kiertää lähimpien miestenkin pukukopin suojassa ja sieltä tarjottiin myös vastavuoroisesti takaisin.
Näin kylpy eteni pikkuhiljaa siihen vaiheeseen, että olikin loppuvilvoittelun ja puhtaiden alusvaatteiden vuoro. Pullot tyhjenivät, asiat ja mielenvaivikit ja ehkä joku partioretkikin oli puitu miesten kesken. Sen ajan mieshän ei avautunut naiselleen ja kohtalotoverillekin avautuminen vaati vähintäänkin yhden psyykepullon. Oli parempi, kevyempi mieli ja muutenkin fiiilikset olivat vielä nousunpuolella. Kotiinlähtö iltaruualle ja vaimon tarkan silmän  alle edessä. Siellä saattoivatkin sitten alkaa toisenlaiset terapiat, mutta se onkin sitten jo toinen juttu, miksi ja ehkä juuri siksi mieliala saattoi muuttua illan mittaan, sillä nämä terapia-asiat tulkittiin useinkin pelkäksi juopotteluksi, vain kova työ oli miehen terapiaa.  Mutta siitä loput kertookin sitten Irvin - " viideltä saunan ja kuudelta putkaan " Joka sekään sanoitus ei suinkaan ollut tuulesta temmattua, vaan todellista työmiehen lauantaita, niin monessa tapauksessa ja perheessä.

No joka tapauksessa, olivatpa asianhaarat ja terapiat miten hyvänsä, nämä yleiset saunat olivat paikkoja, joissa pestiin keho ja useimmiten sielukin puhtaksi odottamaan sitä viikon ainoaa lepopäivää, sunnuntaita. Sauna se on aina, vissiin aikojan alusta ollut Suomalaiselle ikään kuin pyhä, tai ainakin sielunhoidollinen, kehon ja sielun puhdistautumispaikka.  Jokainen tietää miltä tuntuu, kun saunan ensilöylyt hyväilevät raskaan raatajan, tahi henkisen työn uuvuttaman ihmisen pintaa. Hikipisarat alkavat pikkuhiljaa punkea syntisestä rasvanahkasta, siinä ikään kuin koko ihminen uudistuu, kolotukset ja pahat mielet häviää, tilalle tulee autuas raukeus.. Eivät siinä juurikaan silloin liiku mielessä  lainan lyhennykset, tahi muut arkipäivän murheet. Saunassa on ennen aikaan synnytty ja siellä on myös ruumis pesty viimeistä matkaa varten. Ja veikkaan, että siellä on saanut myös moni uusi elämä alkunsa. ( tuskin sentään yleisessä saunassa ).
Mutta ajatelkaapa elämää ilman saunaa, ei sitä vielä nykyisinkään voisi kuvitella ja parhaiten se tulee mieleen lötkötellessä raukeana ja autuaallisessa olossa kylvyn jälkeen , kuka milläkin mielipaikallaan, kuten minä nyt omalla sohvallani ja kellokin on jo reilusti yli kuuden .😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti