" Kälviällä nähty jätkän jäljet . . . "

Lienenkö ollut  aikaisemmissa elämissäni inkkari, tahi vihikoira ?  Nykyisessä elämässäni olen ainakin ollut nuorempana kova metsä ja erämies. Niinpä jälkien seuraaminen on minulle luonnoliinen tapa, kun liikun jossain, missä niitä pystyy seuraamaan.
Talvellahan se on erikoisen helppoa verrattuna kesään.
 Tänä aamuna, kun lähdimme liikkeelle autolla, oli yöllä satanut sentin verran lumenhärmää ja heti pihasta lähdettyämme huomasin tiellä jäniksen jäljet. Takakäpälet näyttää olevan pienet - rusakko on ollut.
Risteys - aika yllättävää ! Jussilla ja Anitalla näyttää olevan vapaapäivä. Ei ole tullut autoa sieltä suunnalta. Seuraava risteys - Jani ainakin näyttää menneen töihin, Niina menee vissiin yhdeksään, tei sitten silläkin on vp. Saaresta ei näytä ketään tulleen vielä näin aikaiseen. Peltojen kohdalla huomaan tutun töyhtöhyyppäpariskunnan, istuvat tienpientareella odottelemassa, että sulais tuo hanki, niin pääsis pesän tekoon. Eivät lähde lentoon, tietävät kyllä, ettei tuo auto aja kumminkaan päälle.
Ei ole Eilakaan lähtenyt vielä kirkolle, tulee kyllä käymään tänään puodissa, onhan kiirastorstai, tuo ehkä ruisleipää myyntiin.
Pekkakaan ei ole vielä lähtenyt liikentteeseen, varmaan kohta lähtee, se on aamuvirkku ja käy katsomassa olenko laittanut painorajoituskyltit risteyksiin, niin kuin eilen lupasin ja laitoin myös. Mutta Roope on jo mennyt aamukahville Katriina Kestiin, se on sillä tapa. On toki kotona kahvia ja pullaakin, mutta siellä ei ole sitä kulta-jaska peliä.
Urkki juo vielä aamukahvia kotonaan, ei näy mersunjälkeä tielle tulevaksi, mutta kohta lähtee kirkolle Urkkikin, tiijä vaikkä käy Karttulassa asti , avink !
Sitten tullaankin jo pikitielle ja siitä ei ota erkkikään selvää ketä on mennyt, mutta tiedän suurinpiirtein ketkä siitä ovat jo ainakin menneet töihinsä.
Ja aivan oikein, tulomatkalla huomaan, että Pekkakin on lähtenyt liikenteeseen, on mennyt ensin Orihonkaan katsomaan onko kyltti paikallaan ja käy varmaan Seppoa morjestamassa mennessään, paitsi että Seppo oli tänä aamuna jo Salessa, kun minä menin sinne.

Päivittäisellä postilaatikko käynnilläni huomioin helposti onko jakaja ollut vakio, vai onko joku tuuraaja käynyt, renkaan kuviosta sen näkee. Naapurin julkkiskoira Suloa käytetään usein lenkillä jota setäni Hanskikin kiertää kerran pari päivässä. Sulo  jättää aina " tekstarin" postilaatikon lähelle hankeen ja on helppo tunnistaa jäljistä onko lenkittäjänä ollut Jani vai Niina. Kerran olimme samalla lenkillä mekin ja minä tein huomion - kato, Hanksi on ostanut uudet kumpparit ! Tuliterien nokialaisten kuvio erottui selvästi, askellus on sama, jäljet erit.

Että tämmöistä kaikea voi jäljistä päätellä. En pidä tätä kyyläämisenä, enkä myönnä olevani kylän " valvontakamera ", mutta luulen, että moni muukin liikkuja tekee kaikenlaisia havaintoja elinpiirissään, se on jotenkin luointaista täällä maseudulla. Jos ei jonkun mökistä tule tielle jälkiä entiseen tapaan, sitä alkaa jo ihmetellä, että onkohan siellä kaikki kunnossa. Manee joko katsomaan, tai ainakin kysäsee joltain tutulta, että tiijätkö onko " Tapsa " reissussa, vai mikä on kun ei liiku ?  Hanski tai Jussi hettää meidän postilaatikkoon viikonlopun lehden ohikulkiessaan ja huomatessaan, ettei edellistä lehteä, tai edellisiä lehtiä  ole haettu, soittaa tai tuo lehdet pihaan katsoakseen, etteä kaikki on kunnossa. Normaalistihan lehti haetaan siitä joka päivä, mutta aina ei tule ilmoitettua, että olemme muutaman päivän reissulla jossain.
Näin meillä täällä maalla, " pöndellä ", mutta jos lähdet stadissa Liisankadulta manskun suuntaan, et takuulla erota ketä siitä on mennyt ja naapurin postiluukun sisäpuolella voi lehtivuori olla vaikka kuukausien suuruinen ja luukussa asuja hengetönnä.
Onko se väärin, jos vähän seurailee ?