Häiriöt vievät ihmiset pois Helsingin lähiöistä.

Siitä on kohta lähes 20 vuotta, kun kirjoitin Iltasanomiin maahanmuuttajien sopeuttamisesta ja asuttamisesta  Helsingin lähiöihin. Siihen aikaan puhuttiin valtiovallan taholta julkisesti, että tarvitsemme lähitulevaisuudessa ainakin kaksisataaviisikymmentä tuhatta maahanmuutajaa korvaamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä  aiheutuvan työvoimapulan. Kirjoitin mm. että olisikohan arvoisien kansanedustajien ja työvoimavirannomaisten syytä vuokrata tilausbussi ja tulla perehtymään paikanpäälle, helsingin lähiöihin, kuinka meidän tulevat työvoimareservimme täällä valmistautuvat tulevaan tehtäväänsä.
No tuskimpa ovat bussia vuokranneet, saati muutenkaan vierailleet Helsingin lähiöissä, enkä tiedä sitäkään, joko tämä tarvittava työvoimareservi on määrällisesti niihin lähiöihin völjätty. Se vaan tuntuu olevan fakta, että meillä on työvoimapula ja yhtäaikaa ennätys-suuri työttömyys tosiasioina. Ja että West endistä ja Haukilahdesta katsottuna nämä asiat vaikuttavat aivan toisenlaisille kuin lähiöissä paikanpäällä.

Nyt on kuitenkin Helsingin kaupunki tehnyt hiljattain yhteistyössä yliopiston kanssa tutkimuksen Helsingin lähiöissä asumisesta, siellä viihtymisestä ja syistä miksi sieltä muutetaan suurin joukoin pois.
Otanta on ollut noin 1300 perhettä, joista puolet on muuttanut pois tutkimuksen kohteina olleista lähiöistä, syynä epäsosiaalinen ilmapiiri, humalaisten möykkäys ja maahanmuuttajista johtuvat jännitteet.
Mistähän lienevät saaneet aiheen moiseen tutkimukseen ja vielä uskaltaneet sen julkaista ? ( julkaistu 2016 ) Mikä lienee tilanne nyt ? Onko asiat parantuneet ? Tuskin ?
On se varmaan ollut yllätys tutkijoille, tai sitten joku heistä on asunut Kontulassa.
Itseni oli pakko muuttaa sieltä pois 12 vuotta sitten, että säilyttäisin edes rippeet positiivisuudestani, ihmisyydestäni ja mielenrauhastani. Enkä asunut edes Kontulassa.
Stadi on stadi ! Se on hyvä paikka elää ja asua, mutta se stadi käsittää vain kantakaupungin ja muutamia kantakaupungin lähi alueita. Nämä uudemmat lähiöt, joihin kaikki maahanmuuttajat, maalta muuttajat, junan ja hiacen tuomat ahdetaan ja ahtautuvat, eivät ole mitään stadia, vaan selvästikin jo slummeja, kohta varmaan gettoja.
Kirjoitin jo silloin ammoisina-aikoina, että kyseiset lähiöt tulevat tulevaisuudessa vääjäämättä slummiutumaan ja niissä asuvat tavalliset työssäkävijät eivät viihdy, kokevat tavattomia sopeutumisongelmia, muuttavat mahdollisuuksiensa mukaan muualle ja fiksuimmat vielä takaisin sinne mistä tulivat. Enkä koe olevani kummoinenkaan ennustaja. Ja ennustan, vaikkapa eurooppalaisiin kokemuksiin, tai omiin olemattomiin ennustajantaitoihini vedoten, että tämä tilanne on vasta alkusoittoa tuleville vaikeuksille.
Nythän on niin, että jos haluaa asua stadissa, siihen riittävät vain murto-osan varat. Eirassa ja Kruununhaassa asunnot ovat työnperässä muuttavien ihmisten saavuttamattomissa niin omistuspohjaiset, kuin vuokra-asunnotkin. Ainoaksi vaihtoehdoksi useimmille jää katsella kämppää ( luukkua) paikallisesti sanottuna, jostakin lähiöalueelta ja sieltähän niitä saatta vielä jollain hintaa ja tuurilla saadakin. Mutta mikä on sen asumisen hinta ? Sitä olisi hyvä pohtia jo etukäteen.

Työtähän sieltä suur-Hhelsingin alueelta toki saattaa löytyä ja sehän se meille monelle tärkeää tietenkin onkin. Vieläkin on ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä, koettaa pärjätä, elättää itsensä ja perheensä ja kohentaa elämänlaatuansa omilla ansioillaan. Mutta miksi se on tehty niin vaikeaksi täällä monen kotiseudulla ja kehä kolmosen ulkopuolella ?
On se niin surullista, kun ihmisten täytyy lähteä pois turvallisilta kotiseuduiltaan täysin outoon, vieraaseen ympäristöön ja vain tehdäkseen työtä, että voisivat elää omillaan. Älkää nyt edes polttako siltoja ja myykö lähtiessä sitä arava-asuntoanne, tahi perintömökkiänne, sillä niillä saattaa olla vielä tulevaisuudessa käyttöä. Ainakin toivoisin hartaasti, että näin olisi.